HEIJALA on ikuisuusprojekti, jonka alla tuotan vaihtoehtoisempaa populaarimusiikkia. Tyylilajiksi voisi määritellä jonkin verran darkwaven, folkin, progressiivisen, goottipopin ja rockin vaikutteisen vaihtoehtomusiikin.

Alunperin tietokoneen tracker-ohjelmista innostuneena sävelsin instrumentaalikappaleita, joita kukaan ei ole kuitenkaan kuullut. Nykyään musiikkiohjelmia käytetään siinä missä muitakin tapoja äänentuottamiseen liittyen, mutta pääosin koko homma on elektronista. Pyrin luomaan koko ajan jotain uutta ja vaikutteita on käytetty laajasti. Esiintymisiä toteutetaan silloin tällöin, muodossa jos toisessa. Pääosin akustisesti toistaiseksi.

Musiikkia löytyy Mikseristä

HISTORIA-OSIO

Pienestä murkulasta asti olen ollut jonkunlaisessa tekemisessä musiikin kanssa, ja juuri sitä puolta tämä kotisivu esitteleekin. Opin laulamaan Dingon hittejä leikki-iässä, ja parien lelurumpujen ja lelusähkökitaroiden rikkomisen jälkeen tajusin, että minusta tulee joskus rock-muusikko. Joskus kahdeksanvuotiaana teinkin sitten ensimmäisen sävellyksen harmoonilla. Ala-aste-ikäisenä keskityin rumpujen soittoon, ja nauhoitinkin silloin kaksi pitkäsoittokasettia itsekseni pelkillä rummuilla. Ainoat painokset niistäkin ovat tuhottu. Kitaransoiton saloihin tutustuttuani olen päässyt soittamaan jo yhtyeissä asti. Yläasteen ahdingon vastapainoksi perustimme punk-yhtyeen nimeltä Slashfuck, jonka toiminnan lopetimme vuoden menestyksen jälkeen. Nykyinen rokkikokoonpanoni Cantawierre (josta lisää sam.nim. osiossa) saa jopa keikkapalkkaa ja faneja. Esiintymiskokemusta on kertynyt myös Rytmipojat-yhtyeestä, joka soittaa tanssi-/iskelmä-/rockmusiikkia. Vuodesta 2007 eteenpäin pölisee myös epämääräinen kokeileva yhtyeprojekti ÄITI.